Campin ranne-ja peukalotuet esittelyssä toisessa Lounasta&Luentoja-tapahtumassa

Meillä ApuLapissa järjestettiin pari viikkoa sitten toinen Lounasta&Luentoja-tapahtuma. Tällä kertaa saimme vieraaksemme Anne-Mari Ilkan Campilta. Koska ensimmäinen L&L tapahtuma sujui ilman kommelluksia, niin toisella kerralla päätimme kokeilla hieman edistyneempää esitystekniikkaa tietokoneen kanssa. Ja niinhän siinä kävi, että homma meni reisille. Onneksi Anne-Mari on pitkän linjan ammattilainen ja sai pidettyä homman kasassa atk- ongelmista huolimatta.

Anne-Mari Ilkka, Camp

 

Anne-Marilla oli mukana Campin valmisortoosivalikoimaa laajasti, mutta pääasiassa keskityimme peukalon ja ranteen alueen ongelmiin. Campillä on aina ollut hyvä ranne- ja peukalotukivalikoima, mutta muutaman vuoden aikana on tullut lisää uusia malleja. Me olemme olleet erityisen innoissaan uusista Selction-sarjan rannetuista. Niissä on korsettinauha-kiinnitys, jolla rannetuen saa istumaan todella hyvin ranteeseen kuin ranteeseen. Valikoimasta löytyy niin lasten kuin aikuistenkin mallit ja koot.

Selection lasten rannetuki

Kuten kehon tuennassa yleensäkin, myös käden tuennassa pyritään säilyttämään toimintakyky mahdollisimman hyvänä, kuitenkin niin että kipuja tai virheasentoa aiheuttavia liikeratoja ei pääse syntymään. Kättä tai niveltä ei siis ole tarkoitus tehdä liikkumattomaksi vaan päinvastoin parantaa sen toimintakykyä tukemalla.

Hyvä esimerkki tästä on eräs reumaa sairastava asiakkaani, jolle muutama viikko sitten sovitimme Campin Bromsa- rannetukia. Asiakas soitti jo muutaman päivän päästä vuolaasti kiitellen, koska hän oli pystyn tekemään lumityöt ilma kipuja ensimmäistä kertaa tänä talvena.

Bromsa onkin meidän eniten myyty rannetukemme. Se on kevyesti tukeva rannetuki, jossa tukilastat on käden selkäpuolella, jolloin kämmenpuoli jää vapaaksi. Tuki toimii hyvin asiakkailla, jotka tekevät aktiivisesti töitä käsillä, mutta tuennan tarve on kevyt.

Ihan uusi mielenkiintoinen tuote Campiltä on S.O.T- lepo-ortoosi, jota käytetään erityisesti halvauksen jälkihoitona ja CP-vamman tai reuman aiheuttamien virheasentojen ehkäisyyn. Olen käyttänyt vastaavia tuotteita asiakkaillani, mutta niiden ongelmana on ollut kiinnitysremmien monimutkaisuus. Monet asiakkaistani asuvat asumisyksikössä, jossa tuen pukijoita on useita, tällöin on haasteena saada kaikki oppimaan tuen oikeanlainen pukeminen. S.O.T-tuen kassa tuota ongelmaa ei näyttäisi olevan.

28710_SOT

Anne-Mari opasti meitä, kuinka ihanteellisessa tilanteessa S.O.T-lepolastaa päästäisiin käyttämään heti ongelman ilmettyä, jolloin käteen ei ole vielä ehtinyt tulla pysyviä jänne- ja lihaskireyksiä. Usein kuitenkin käy niin että esimerkiksi halvausta seuraavassa kuntoutuksessa keskitytään kävelyn ja kehon ryhdin palauttamiseen, jolloin käsi jää vähemmälle huomiolle. Kun käden kuntoukseen viimein päästään käteen on jo syntynyt niin hankala virheasento, että sen hoitaminen on haastavaa tai mahdotonta. Tämän saman olen itsekin todennut käytännön työssä. Odotan innolla, että pääsen testaamaan S.O.T- lastaa asiakkaalle.

Meidän Porokadun myymälästä, Rovaniemeltä löytyy hyvä valikoima erilaisia ranne- ja peukalotukia. Mittamme ja sovitamme tuen jokaiselle asiakkaalle ja lisäksi tuotteillamme on sopivuustakuu. Jos tarvitsemaasi tuotetta ei löydy suoraan hyllystä tilaamme sen erikseen. Myös nettikaupastamme löytyy valikoima ranne- ja peukalotukia, joihin on yksikertaiset mitoitusohjeet.

ApuLappi kartalla

Lounasta&Luentoja- tapahatuman päätteeksi Anne-Mari piti meidän henkilökunnalle Elements-body koulutuksen, jonka jälkeen minä ja fysioterapeuttimme Sari saamme mitoittaa ja sovittaa yksilöllisiä Elements Body ortoosi- vaatteita. Näistä Sari kirjoittaa lisää seuraavassa blogissamme.

Elements body-todistus

Kevään kolmas terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu Lounasta&Luentoja-koulutus järjestetään ensiviikon perjantaina 24.3.2017. Aiheena tuolloin mm. lymfa- ja verenkierron ongelmissa käytettävät kompressiotuotteet ja luennoitsijana Lymed Oy:n Anniina Allinniemi. Luennolle taitaa olla vielä yksi paikka vapaana, joten ole nopea, jos haluat mukaan! Ilmoittautuminen osoitteeseen sari.juopperi@apulappi.fi

Aikaisemmasta Lounasta&Luentoja-tapahtumista pääset lukemaan täältä: Lääkkeetöntä kivunhoitoa artroosi- ja ristisidevammoissa.

Kaisa Repo, apuvälineteknikko, AMK

Lääkkeetöntä kivunhoitoa polvituella artroosi- ja ristisidevammoissa

Tammikuu on ollut vilkasta aikaa ApuLapissa, mutta siitä huolimatta viimeisetkin tapetit alkavat olla seinissä ja naulakot paikoillaan. Uusien tilojen myötä aloitimme kuntoutuksen ammattilaisille suunnatun Lounasta&Luentoja- tapahtumat, joita tulemme pitämään säännöllisesti koko kevään ajan.

Tapahtuman ideana on pyytää yhteistyökumppaneitamme yritykseemme kertomaan apuvälinealan uutuuksista ja erilaisista apuvälineillä toteutettavista hoitokäytännöistä. Ensimmäiselle kerralle saimme vieraaksemme Matti Tarkkosen Össurilta. Matti esitteli meille polvitukimaalimaa ja sieltä erityisesti artroosi-, ACL- ja PCL- polvitukia.

Matti käytti itse Unloader One®-artroosipolvitukia 8 vuoden ajan molemmissa polvissaan ja oli tukiin erittäin tyytyväinen. Tukien käyttö alkoi ”bone-to-bone” vaiheessa 27 vuotta mediaalisen nivelkierukan poiston jälkeen. Polvitukien käytön myötä hän sai lopettaa kipulääkkeiden käytön kokonaan ja myös yökivut hävisivät. Lopulta Matinkin polvet kuitenkin leikattiin ja niihin laitettiin proteesit.

Unloader One®-artroosipolvitukea käytetään silloin, kun potilaalla on toispuoleinen polviartroosi eli kuluma on polvinivelen sisä- tai ulkosyrjällä. Artroosituen tarkoitus on keventää vammapuolen kuormitusta ja näin vähentää niveleen kohdistuvaa painetta. Tuki onkin ns. dynaaminen polvituki eli se toimii liikkeen aikana. Artroosituen tehtävä on siis lievittää kipua sekä hidastaa nivelen toispuolista kulumista. Unloader One®-polvitukea voi siis hyvällä syyllä kutsua lääkkeettömäksi kivun hoidoksi.

Englannissa on juuri valmistunut tutkimus, jossa käytettiin Össurin Unloader One®-polvitukea. Tutkimukseen osallistui 63 potilasta, joilla oli toispuoleinen polviartroosi. Potilaita seurattiin 6-8 vuotta. Tutkimuksessa tutkittiin erityisesti potilaitten elämänlaatua tuen kanssa.

Tutkimuksen jälkeen 60% tutkimukseen osallistuneista tarvitsi edelleen leikkaushoidon, mutta leikkausta pystyttiin viivyttämään. 33% ei tarvinnut leikkausta ollenkaan vaan jatkoivat tuen käyttöä tutkimuksen jälkeenkin. Tutkimukseen osallistuneet käyttivät tukea 3-96 kuukautta ja siinä havaittiin, että jos potilas pystyi käyttämään tukea yli kaksi vuotta, leikkaushoitoa ei tarvittu tai sen tarve siirtyi useilla vuosilla eteenpäin. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että Unloader One®-tuen käyttö lisäsi asiakkaan aktiivisuutta ja vähensi liikkumisen pelkoa ja kipua. Tutkimuksen aikana tukea ei tarvinnut uusia.

Koska Unloaderin hinta on vain murto-osa leikkauksen ja sen jälkeisen kuntoutuksen hinnasta, voisi ajatella, että Unloader-tuen käyttö säästäisi huomattavasti terveydenhuollon kustannuksia joidenkin artroosipotilaiden kohdalla. Lisäksi on joukko potilaita, jotka eivät halua leikkaukseen tai joita terveydentilan takia ei voi leikata ja jotka voisivat hyötyä tuen käytöstä. Tällaisia asiakkaita meillä ApuLapissa on jo useita.

poster-6-years-minimum-follow-up-of-an-offloading-knee-brace-or-unicompartmental-knee-arthritis-002

Unloader-tuesta löytyy myös kevyempi Unloader Fit®-versio. Sitä voidaan käyttää lievempiin polviartrooseihin. Unloader Fit® on Unloader One®:a matalaprofiilisempi, joten se istuu huomaamattomasti vaatteiden alle. Tämä voi joidenkin asiakkaiden kohdalla helpottaa tuen käyttöön ottoa.

Seuraavaksi tutustuimme Össurin Functional Healing –tuoteryhmän Rebound® PCL ja Rebound® ACL tukiin. PCL-tukea käytetään takaristisiteen repeämän konservatiivisena tai leikkauksen jälkeisenä hoitona ja ACL-tukea vastaavasti eturistisiteen repeämän konservatiivisena tai leikkauksen jälkeisenä hoitona. Tukien tarkoituksena on saada liike turvallisesti ja tehokkaasti mukaan jo hoidon alkuvaiheessa estämällä ristisiteen venymistä liikkeen aikana. Tukia käytettäessä ristisiteet eivät altistu ylimääräiselle rasitukselle ja pääsevät näin rauhassa kuntoutumaan. Lisätietoja Rebound tuista löydät täältä: Rebound ® PCL ja Rebound ® ACL.

Viimeisenä Össurin tukena saimme tutustua Össurin CTI® -polvitukeen. Tämä hiilikuidusta ja titaanista valmistettu tuki on polvitukien klassikko, jota käytetään erilaisissa polvinivelen risti- ja sivusidevammoissa. Tukea käytetään vaativissa, jokapäiväisissä ja liikunnallisissa aktiviteeteissä.

Seuraavaksi Lounasta&Luentoja- tapahtuma järjestetään perjantaina helmikuun 23. päivä. Puhujaksi saapuu silloin Anne-Mari Ilkka, CAMPiltä. Anne-Marin aiheena on valmisapuvälineet. Luennolle voi ilmoittautua 13.2. mennessä osoitteeseen sari.juopperi@apulappi.fi

Jos sinulla on ehdotus Lounasta&Luentoja- tapahtuman aiheeksi, niin kirjoitathan sen palautekenttään tai lähetä ehdotuksesi sähköpostilla osoitteeseen sari.juopperi@apulappi.fi

Kaisa Repo, apuvälineteknikko AMK

ApuLappi, Lapin Apuvälinepalvelu Oy

Jalkaterapeutti- alaraajojen ammattilainen

Monelle jalkaterapeutti nimikkeenä on hieman outo ja siksi meitä helposti kutsutaankin jalkahoitajaksi tai jalkojenhoitajaksi. Tässä tekstissä haluan kertoa hieman koulutuksestamme ja työelämästä jalkaterapeuttina.

Jalkaterapeutteja koulutetaan Helsingissä (Metropolia) ja Savonlinnassa (XAMK) ammattikorkeakouluissa. Koulutus kestää 3½ vuotta. Jalkaterapeutti on suojattu ammattinimike Valviran rekisterissä.

Opinnoissa edetään hyvin pitkälti teoriasta käytäntöön menetelmällä. Opiskelemme muun muassa anatomiaa ja fysiologiaa, lääketieteellisiä opintoja, kliinisiä taitoja, biomekaniikkaa, ortoositerapiaa, manuaalista terapiaa, terveyden edistämistä ja riskiryhmien jalkaterapiaa. Eli ammatinkuvamme on erittäin laaja.

Työskentelemme melko itsenäisesti, mutta työyhteisö voi olla myös moniammatillinen. Jalkaterapeutti voi työllistyä terveysasemille, sairaaloihin tai yksityiselle sektorille. Työskentely on tutkimista, hoitamista ja kuntouttamista, painottuen ennaltaehkäisyyn. Työ vaatii yrittäjämäistä otetta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kädentaitoja.

Jalkaterapeutin toimenkuvaan kuuluu jalkojen terveydentilan kartoittaminen, jonka perusteella ylläpidetään toimintakykyä ja liikkumista. Hoidamme iho- ja kynsiongelmien lisäksi tuki- ja liikuntaelinongelmia. Hoitotyöhön kuuluu usein myös haavahoitoa. Erilaisten apuvälineiden valinta ja valmistus ovat myös osa jalkaterapeutin työtä.

Apuvälineyksiköissä jalkaterapeutin tapaa pohjallisten, kenkien, silikonien, varvastäytteiden ja valmisapuvälineiden parissa. Työ painottuu yksilölliseen tutkimiseen, mittaamiseen ja asiakkaan kanssa vuorovaikutukseen sopivimman ja toimivimman apuvälineen löytämiseksi.  ApuLapissa (Lapin Apuvälinepalvelu Oy) toimenkuvaani kuuluvatkin pääasiassa pohjallis- ja kenkäasiat.

 

Jalkaterapeutti Mira.jpg         Mira Hyötylä, Jalkaterapeutti (AMK)

Lapin Apuvälinepalvelusta ApuLapiksi-Pulkamontieltä Porokadulle

Meillä Lapin Apuvälinepalvelu Oy:ssä on menossa todellinen muutosten syksy. Tällä hetkellä on meneillään remontti ja muutto isompiin tiloihin. Samalla otamme käyttöön aputoiminimen, jolla Rovaniemen toimipisteemme ja kuntien vastaanottomme tästä eteenpäin toimii. Tämän lisäksi minä luovun toimitusjohtajan tehtävistä ja annan yrityksen vetovastuun aviomiehelleni ja yhtiökumppanilleni Konsta Revolle. Miksi ja miten näihin muutoksiin päädyttiin?

Eräänä kesäpäivänä Kolpeneen palvelukeskukselta Saarenkylän toimipisteelle palatessani päätin ajella hieman erilasta reittiä. Ajoin vanhaa kotitietäni Porokatua pitkin ja päätin käydä kurkkaamassa mitä Porokadun Postin vanhoille tiloille kuuluu. Olin haaveillut noista tiloista jo yrityksen perustamisesta asti. Jo tuolloin kyselin rakennuksessa olevaa vapaata tilaa, mutta harmikseni Postista oli soitettu samana päivänä ja tilat ehtivät mennä heille.

Tuona kesäpäivänä ajelin siis Postin pihaan ja huomasin kiinteistön toisen pään olevan tyhjillään. Ikkunassa oli lappu ”vuokrataan liiketilaa” ja alla puhelinnumero. Syke nousi ja kädet hapuili puhelinta. Olisiko tämä viimein ratkaisu meidän tilaongelmiin? Olimme kasvaneet 7 vuodessa yhden hengen yrityksestä nelihenkiseksi ja nykyiset toimitilamme alkoivat tuntua todella ahtaalta.

Soitin Porokadun ikkunassa olevaan numeroon ja sain kuulla, että kiinteistö oli vaihtanut omistajaa ja että tilat olivat todellakin viimein vapaana. Pääsimme käymään toimitiloilla jo samalla viikolla ja totesimme, että ne ovat tarpeisiimme täydelliset. Posti oli toiminut tiloissa vuosikausia, joten täydellinen remontti tiloihin pitäisi tehdä, mutta monta asiaa oli jo kunnossa.

Uusien toimitilojen suunnittelussa rakennusinsinööri-isäni on ollut suurena apuna. Siinä missä minä ja työkaverini tiedämme työtilatarpeemme, isäni on piirtänyt ne toimivaksi kokonaisuudeksi. Päätimme teettää remontin itse, sillä tilantarpeemme ovat melko erikoiset. Niistä esimerkkinä poistoimulla varustettu liimahuone, hiomahuone, kipsin työstöhuone sekä tietenkin vastaanotto- ja pajatilat. Uuteen toimitilaan saamme myös tilavan apukahvoilla varustetun asiakasvessan.

Remontin suunnittelu sujui nopeasti, mutta monta moni muu asia on vaatinut aikaa. Olemme hakeneet ELY-keskukselta investointiavustusta ja Finnveralta lainaa remonttia ja uusien tilojen kalustamista varten. Tarjousten pyytäminen, liiketoimintasuunnitelman uudelleen kirjoittaminen ja erilaisten lisäselvitysten tekeminen on vienyt paljon aikaa tänä syksynä. Itse remontti on sujunut kivuttomasti kun on ollut ammattiporukka sitä tekemässä. Väillä aikataulut on tuottaneet hieman päänvaivaa kun on monta ammatti-ihmistä mukana, mutta kaikki on tullut valmiiksi ajallaan. Itsekin olen päässyt tarttumaan töihin maalarin ominaisuudessa, vaikka oikea maalari kävikin maalaamassa ensin pohjat.

Muuton alusta asti oli selvää, että tulemme samalla vaihtamaan toimitilamme nimen. Virallinen nimemme Lapin Apuvälinepalvelu Oy menee tällä hetkellä sekaisin Rovaniemen kaupungin entisen apuvälinelainaamon kanssa, joka muutti pari vuotta sitten nimekseen Apuvälinepalvelut. Ihmettelimme nimen muutosta, mutta meille kerrottiin, että kyseessä on valtakunnallinen linjaus, joten tässä paikassa voi vain todeta, että tulipa keksittyä hyvä nimi. Lapin Apuvälinepalvelu Oy pysyy edelleen yrityksen virallisena nimenä, mutta otamme käyttöön aputoiminimen ApuLappi, jolla asiakkaamme tunnistavat meidät helpommin. ApuLappi nimi syntyi osana Lapin Yliopiston taiteidentiedekunnan opiskelijoiden strategisen muotoilun työtä.  Kiitos heille siitä!

Tämän vuoden kolmas muutos yrityksessämme on toimitusjohtajan vaihtaminen. Luovun tehtävästä ja annan paikan aviomiehelleni ja yhtiökumppanilleni Konsta Revolle. Konsta on jo muutaman vuoden käytännössä hoitanut toimitusjohtajan työt ja hankkinut samalla sitä tukevaa koulutusta. Itse keskityn entistä enemmän siihen mitä osaan ja mistä pidän eli asiakkaiden palvelemiseen sekä yrityksen blogin kirjoittamiseen ja sosiaalisen median hoitamiseen.

Asiat ovat viime viikkoina loksahdelleet kohdilleen ja ne tuntuvat hyvältä. Yksi positiivinen lisä muuttoon on suhteeni Porokatuun. Äitini teki melkein koko työuransa töitä Keskussairaalan puheterapeuttina ja asuimme lapsuuteni keskussairaalan työsuhdeasunnossa Porokatu 37:ssa, kuten moni muukin sairaalan työntekijän perhe. Muutto Porokadulle tuo paljon hyviä lapsuusmuistoja mieleen. Onhan se vähän niin kuin kotiin palaisi.

Lopuksi kiitos kaikille mahtaville yhteistyökumppaneille. Jos jotain olen oppinut yrittämisestä niin sen että itse kannattaa tehdä vain se missä on hyvä, muut hommat jätetään ammattilaisille.

Eli iso kiitos:

Remontin suunnittelu: Tmi Onni Laitinen, remontti: Rakennusliike Jouko Pesonen ja sieltä erityisesti Mika Pesonen, visuaalinen ilme: Joika Creative Oy ja Pia Alahuhta, sisustussuunnittelu Pohjoinen Värisilmä ja Mari Peräntie sekä sähköjen ja valojen suunnittelu Juha Alhainen, Suomen sähkö- ja energiapalvelut.

Ja kiitos myös työkaverit Konsta, Sari ja Mira, jotka ovat olleet koko projektissa innoissaan mukana.

Viikolla 50 (12-16.12) tarjoilemme kaikille vierailijoille glögiä ja piparia. Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihin osoitteeseen Porokatu 26!

Kaisa Repo, apuvälineteknikko AMK

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

 

Missä turvotus – siellä kompressiotuote

Olen Lapin Apuvälinepalvelu Oy:n fysioterapeutti ja vastuualueeseeni kuuluu muun muassa lääkinnälliset tukivaatteet. Arjessa näistä tuotteista puhutaan monilla eri nimillä; painevaatteet, kompressiovaatteet, tukivaatteet. Sillä, millä nimellä näitä tuotteita kutsutaan, ei ole suurta merkitystä, mutta sillä, minkälaisella paineella varustettu tuote asiakkaalle valitaan, on suuri merkitys. Tällä erää avaan nimenomaan kompressiotuotteiden maailmaa ja palaan tuonnempana esimerkiksi arpihoidossa käytettäviin painevaatteisiin sekä neurologisessa terapiassa käytettäviin tukivaatteisiin.

Lääkinnällisiä kompressiotuotteita voi mitoittaa melkeinpä mille kehonosalle tahansa, mutta pääsääntöisesti mitoitan sukkia/sukkahousuja, hihoja, käsineitä, rintaliivejä ja paitoja. Missä turvotus – siellä kompressiotuote.

Suurin asiakasryhmäni lääkinnällisten tukivaatteiden osalta ovat alaraajojen laskimovajaatoiminnasta johtuvasta turvotuksesta kärsivät asiakkaat sekä rintasyöpäleikatut asiakkaat, joille imusolmukkeiden poisto on aiheuttanut yläraajaan ja mahdollisesti muuallekin ylävartaloon lymfaturvotusta. Näille asiakkaille valitaan käyttöön kompressiotuote. Eli tuote, jossa on asteittain aleneva paine; esimerkiksi sukassa suurin paine on nilkassa ja pienin paine sukan suulla, yläreunassa. Tällöin laskimovajaatoiminnasta kärsivän laskimoläpät saadaan pumppaamaan verta tehokkaammin ylöspäin, takaisin sydämeen.

Lymfakierron heikkoudesta kärsivä saa myös avun asteittain alenevasta paineesta; paine auttaa esimerkiksi syöpähoidon seurauksena vahingoittunutta imusuonistoa poistamaan kudoksesta neste-, valkuaisaine- ja solukuormaa. Terve imusuonisto toimii ikään kuin kehomme viemärinä kuljettaen kudoksesta pois sinne kulkeutuneita aineita, esim. bakteereja ja viruksia.

Kompressiotuotteen hankinta:

”Hidasta palvelua” asiakas saa parhaiten varaamalla meiltä kiireettömän tutkimus- ja mitanottoajan puhelimitse numerosta 0400449432.

15101726_716847395137573_4079246786827386880_n

Mitat otetaan mielellään aamuisin, koska silloin turvotus on yön levon jälkeen pienimmillään.

 

Asiakkaalle valitaan juuri hänelle parhaiten sopiva malli ja materiaali. Kun sopiva malli ja materiaali on valittu, voidaan joidenkin tuotteiden kohdalla valita väri.

14592145_700964396746475_1860953464717180928_n

Usein tuote täytyy tilata ja toimitusaika on 2-4 viikkoa. 

Sari Juopperi, fysioterapeutti (AMK)Sari Juopperi, fysioterapeutti.jpg

Tarvitseeko lapsi tukipohjalliset?

Ajatus lasten virheasentojen korjaamisesta on muuttunut paljon viimevuosina. Vielä 10 vuotta sitten lasten pohjallisia tehtiin paljon ja ihan pienille lapsille suositeltiin vähintään tukevia ensiaskelkenkiä. Kun paljasjalkakävelyn eduista alettiin puhua, muuttui hiljalleen ajatus lasten jalkojen tukemisestakin. Enää tukevia kenkiä ei laiteta automaattisesti ja terveydenhuollon ammattilaiset kiistelevät tukipohjallisten tarpeellisuudesta. Tukipohjalliskysymykseen ei ole kaiken tyhjentävää vastausta, joten tässä blogikirjoituksessa pohdinkin, onko lapsille tukipohjallisista hyötyä ja milloin mielestäni näin on.

Käsittelen tässä kirjoituksessa lapsia, jotka pystyvät liikkumaan normaalisti eli heillä ei ole erityisen vamman tai sairauden aiheuttamaa syytä käyttää tukipohjallisia.

Lähdetäänpä liikkeelle perusasioista. Tukipohjallinen ei koskaan eikä missään tilanteessa korvaa hyvää kenkää. Kunnollinen kenkä on kaiken liikkumisen perusta, paitsi silloin, kun liikutaan avojaloin ja pehmeissä maastoissa. Meidän
pallonpuoliskolla se vaan on aika harvoin, joten lähdetään siitä olettamuksesta, että meidän täytyy käyttää kenkiä suurimman osan vuodesta.

heiki

Hyvä peruskenkä

Lapsilla virheasennot johtuvat pääsääntöisesti jalan löysästä rakenteesta. Tällöin jalka kaipaa tukea kengästä. Löysärakenteiselle jalalle valitaan tukeva kenkä. Tukevassa kengässä on napakka kantapääntuki ja hieman korkoa, jonka avulla jalan kaari ryhdistäytyy. Varpailla tulisi olla tilaa ja käyntivaraa pitää olla ennemän kuin 1cm. Tärkeintä kengässä on kuitenkin se, että se on napakasti jalassa. Kengässä on hyvä olla nauhat tai tarrat, joilla se saadaan jalkaa vasten yhtä tiiviisti kuin sukka. Tällöin jalka saa olla kengässä rentona ja pystyy tekemään töitä eikä jalkaterää tarvitse jännittää, jotta kenkä pysyy jalassa.

Toinen perusperiaate on, että liikunta ja lihaskuntoharjoitteet tulevat aina ennen tukipohjallisia. Tukipohjallinen ei saa toimia liikunnan ja harjoittelun korvaajana. Monet alaraajaongelmat ovatkin korjattavissa jalkajumpalla ja jalkoja kuormittavalla liikunnalla. Myös paljasjalkakävely vahvistaa jalan rakennetta. Sitä olisikin hyvä harrastaa epätasaisilla alustoilla aina kun mahdollista. Kovilla alustoilla liikuttaessa jalka tarvitsee kuitenkin kengän tuekseen. Kun kengät ja liikunta ovat kunnossa ja jalkojen kanssa on edelleen ongelmia, voidaan suunnata katse virheasentoihin ja sitä kautta pohjallisiin.

Tukipohjallisten tarkoitus on korjata jalan huomattavaa virheasentoa, virheliikettä tai tasata jalkapohjaan kohdistuvaa kuormaa. Tukipohjallinen ei ole mikään ihmeitä tekevä parannuskeino vaan se tarvitsee avukseen aina liikunnan. Tukipohjallisia ei siis tehdä korvaamaan lihastyötä vaan tukemaan sitä.

loysarakenteinen-jalkatera-2

Löysärakenteinen jalkaterä

Lievä virheasento kuten ”lättäjalka” ei yksinään riitä syyksi tukipohjallisten hankkimiselle. Lapsella jalan rakenteet ovat luonnostaan aikuisen jalkaa löysemmät ja suurimmalla osalla tämä korjautuu kasvun myötä.  Alle kouluikäisten virheasentoja korjataan harvoin.

Lapsilla voi olla myös muita yksilöllisiä jalkaterän eroja korkeasta kaaresta jalkaterän sisä- tai ulkokiertoon. Näitä voi pitää ominaisuuksina kuten ruskeita silmiä tai punaista tukkaa, eikä niistä tarvitse heti huolestua. Jos jalassa on kuitenkin selvä virheasento tai -liike ja etenkin, jos sen epäillään aiheuttavan pitkäaikaista, useita viikkoja kestävää kipua, on syytä miettiä tukipohjallisarviota.

Lapsilla jalkojen kiputiloja voi tulla uusien liikuntaharrastusten yhteydessä tai ns. kasvukipuina ja tämä on ihan normaalia. Jos lapsen jalkakivut jatkuvat pitkään ja kipu estää esim. liikuntatunneille osallistumisen tai johtaa pitkäaikaiseen kipulääkkeiden käyttöön, on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen. Jalan virheasento voi aiheuttaa kipua paikallisesti jalkaterässä, ylempänä alaraajassa ja joskus jopa selässä. Jalan tutkimiseen perehtynyt ammattilainen arvioi, voiko kipu johtua jalkaterän virheasennosta ja tekee pohjallissuosituksen  tämän perusteella. Koskaan ei voi sata prosenttisesti luvata, että oireet häviävät pohjallisten avulla, mutta usein näin käy, kun virheasento on saatu korjattua.

Liikkuvien lasten hankalammatkin virheasennot korjaantuvat pääsääntöisesti kasvun myötä, liikunnan avulla. Suurin osa tukipohjallisia käytävistä lapsista saakin luopua pohjallisista ennen pitkää. Pohjallisia uusittaessa niiden tarve arvioidaan aina uudelleen.

Meillä Lapin Apuvälinepalvelussa lasten tukipohjallistutkimukset tekee ammattikorkeakoulussa koulutetut ammattilaiset: fysioterapeutti Sari Juopperi, apuvälineteknikko Kaisa Repo ja jalkaterapeutti Mira Hyötylä. Jalan tutkimiseen, tukipohjallismitoitukseen ja tukipohjallisen valmistukseen Lapin Apuvälinepalvelun tapaan palaamme tulevissa blogeissa.

 

Kaisa Repo, apuvälineteknikko AMK

 

Talvi yllätti jalankulkijan

Ei mene kuin pari viikkoa ja saamme lehdestä lukea, kuinka ensiapupoli täyttyy ihmisistä. Mikä mahtaa olla syy? No tietenkin jokavuotinen ja yhtä yllättävä luonnonilmiö nimeltään talvi ja sen mukana liukkaat kelit. Tähän aikaan vuodessa meillä Suomalaisilla on tapana kaatuilla.

Miksi väitän että tapana. No siksi että mm. Ilmatieteenlaitos on tutkinut asiaa ja todennut, että neljä kymmenestä liukastui viime ja toissa talven aikana, eli noin puolet kyselyyn vastanneista. Joten voihan tätä pitää jo tapana.  No mitä sitten? Saahan sitä kaatuilla. No sitä sitten, että Suomessa tapahtuu haittaan tai vammaan johtavia liukastumisia lähes 200 000/ vuosi.

Kun liukastumisen kustannukset muutetaan rahaksi niin summa kansantaloudelle on…. (rumpujen pärinää)….. 200 miljoonaa euroa per vuosi!!! Ja tässä on vain suorat kustannukset eli ne jotka syntyy vamman hoidosta. Epäsuoriin kustannuksiin voidaan vielä laskea mm sairaspoissaolot ja työkyvyn heikkeneminen. Ja kun päälle lisätään kipu ja harmi niin kyse on jo mittavasta ongelmasta.

Miten kaatumiselta ja sen tuomilta haitoilta voi sitten suojautua? Kokosin tähän muutaman vinkin:

Pitävät kengät ovat liukkaalla kävellessä ensiarvoisen tärkeät. Liukastumista ehkäisevän talvikengän ominaisuuksia on leveä kanta ja syvä pohjan kuvio. Pohjan materiaali on kuitenkin kaikista tärkein. Pohjamateriaali ei saa kovettua pakkasessa, yleensä pehmeät pohjamateriaalit toimivat kovia paremmin.  Pohjan materiaali voi olla vaikea kokeilla kaupassa, mutta nyrkkisääntönä voi sanoa että suomessa ja pohjoisilla alueilla valmistetuissa kengissä on pitävä pohjamateriaali, muussa tapauksissa kannattaa kysyä myyjältä ja toivoa että hän tietää mitä myy.

_20161101_142324

Klaveness erityisjalkine käännettävillä piikeillä

Liukuesteet ja nastakengät on kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Niiden vaikutuksista liukastumisiin on tehty monta tutkimusta ja loppupäätelmä on että ne toimivat. Nastakengät ehkäisevät liukastumista tehokkaimmin. Myös liukuesteet toimivat, mutta niiden valinnassa täytyy kiinnittää huomiota käyttötarkoitukseen. Liukueste kannattaakin sovittaa sen kanssa käytettävään kenkään. Koko jalan alle tuleva liukueste on turvallisin, mutta usein hankalampi pukea kuin esim. kantapäähän kiinnitettävä liukueste. Päkiä liukuestettä suosittelen lähinnä juoksijoille, jolloin piikeistä saa pitoa jalan ponnistusvaiheessa.

Kävelysauvat ovat mainio apu talvikävelyssä. Moni ikäihminen onkin ottanut ne avuksi talviliikkumiseen. Myös potkurit ja rollaattorit toimivat hyvänä turvana liikkuessa liukkaalla. Vanhukset ja muut riskiryhmään kuuluvat kuten osteoporoosia sairastavat  voivat ennalta ehkäistä kaatumisesta aiheutuvia lonkkamurtumia erityissillä lonkkahousuilla tai -liiveillä. Ne toimivat lonkan ”kypäränä”  ja rohkaisevat vanhuksia liikkumaan.

lonkkahousut

Safehip lonkkaliivi

Liikkumista kannattaa jatkaa liukkaista keleistä huolimatta, sillä hyvä lihaskunto ylläpitää tasapainoa. Jos liikkuminen liukkaimmilla keleillä hirvittää, kannattaa vaihtaa hetkeksi lajia. Kaikki liikunta uimisesta kuntosaliin tai pilateksestä kotijumppaan vähentävät kaatumisen ja loukkaantumisen riskiä.

Liukkaat kelit tulevat joka vuosi, mutta omilla valinnoilla voi vaikuttaa onnettomuusriskiin. Heitänkin loppuun muutaman haasteen tulevan talven varalle.

  1. Kiinnitä huomio jalkineisiin. Liukkaalla kelillä ei kannata lähteä postilaatikollekaan ”reinot” jalassa, erityisesti jos postilaatikkosi on siirretty naapurin pihalle.
  2. Hanki nastakengät tai liukuesteet, älä lopeta liikkumista.
  3. Kauppakeskuksille, kivijalkamyymälöille ja Likiliikkeille: Järjestä niin että liikkeessäsi on paikka jossa asiakas voi riisua liukuesteet turvallisesti jalasta. Tämä ei vaadi yksinkertaisimmillaan kuin tukevan penkin ja liukastumista ehkäisevän maton. (Työssäni olen huomannut että tämä on todellinen ongelma liukuesteiden käyttäjille)
  4. Haaste kunta- ja kaupunkipäättäjille (Koskee erityisesti Rovaniemeä, joka kielsi viime talvena nastakenkien käytön kaupungin kirjastossa) Voisimmeko keksiä rakentavampia ratkaisuja, jotta nastojen käyttö mahdollistuisi? Voisiko kirjaston aulaan laittaa kenkien säilytyspisteen, jossa asiakas voi vaihtaa jalkaa omat tai vaikka lainatossut? Voisimmeko ottaa mallia Valtimon tai Raision kunnasta, joissa  kieltojen sijasta lahjoitetaan liukuesteet ikäihmiseille kunnan puolesta. Joku viisas on laskenut, että tämä säästää rahaa, muusta harmista puhumattakaan.

 

Kaisa Repo, apuvälineteknikko AMK

Lapin Apuvälinepalvelu Oy

 

(Luvut on otettu Ilmatieteen laitoksen teettämästä kyselystä ja Työterveyslaitoksen raportista)

<a href=”https://www.bloglovin.com/blog/18322241/?claim=p9eeqm6azwe”>Follow my blog with Bloglovin</a>

 

 

Mikä ihmeen apuvälineteknikko?

Menen pitämään vastaanottoa terveyskeskukseen ja työhuoneen oveen on kirjoitettu lappu, jossa lukee jalkaterapeutti Kaisa Repo. Tapaan asiakkaan ja hän kysyy olenko fysioterapeutti, jalkinemestari tai joskus jopa ortopedi. Menen käymään palvelukeskuksessa ja siellä odotetaan Kenkä-Kaisaa. En loukkaannu vääristä nimikkeistä, mutta yritän aina korjata. Olen ammatiltani apuvälineteknikko.

Ei ihme että muut menevät ammattinimikkeestämme sekaisin, sillä apuvälineteknikko nimike herättää ristiriitaa alan sisälläkin. Monet kollegat käyttävätkin työnkuvaamme kuvaavia vanhoja nimikkeitä kuten proteesi- tai ortoosimestari. Jossain yrityksissä taas on otettu käyttöön kansainvälinen O&P eli orthotist and prosthetist. Se kuulostaa kyllä hyvältä ja houkuttaa minuakin, mutta mitä se kertoo meidän enimmäkseen ikäihmisistä koostuvalle asiakasryhmälle? Ei mitään.

Apuvälineteknikko nimi otettiin käyttöön entisen opistoasteisen apuneuvoteknikko nimen tilalle kun koulutus muuttui ammattikorkeakoulu tasoiseksi. Teknikko nimike ei kuitenkaan vastaa nykyisen koulutuksen tasoa ja siksi monet eivät halua käyttää sitä. Nimi ei myöskään anna hyvää kuvaa työn luonteesta sillä teknikko nimestään huolimatta työ on erittäin ihmisläheistä. Apuvälinetekniikan opinnot tehdään kuntoutuspuolella ja koulutus on monelta osin samankaltainen jalka- tai fysioterapiakoulutuksen kanssa. Helsingin ammattikoulu eli Metropolia (entinen Stadia) on meidän kaikkien suomessa koulutettujen apuvälineteknikkojen opinahjo. Koulutus kestää 3,5 vuotta.

Ammattinimikkeen muutosta on suunniteltu jo vuosia. Ongelman aiheuttaa ammattikuntamme laaja jakaantuminen eri osaamisalueille. Ortoosi- ja proteesiasiakkaitten lisäksi apuvälineteknikot suuntautuvat työskentelemään esimerkiksi erityisjalkine-, tukipohjallis-, painevaate- ja pyörätuoliasiakkaitten kanssa sekä tekevät töitä valmisapuvälineiden parissa.

Kukaan ei toistaiseksi ole onnistunut keksimään parempaakaan nimeä. Keksitkö sinä?

 

Kaisa Repo, apuvälineteknikko AMK

Mikä saa apuvälineteknikon bloggaamaan?

Blogin kirjoitus pyöri mielessä jo muutama vuosi sitten kun kävin sähköisen markkinoinnin oppisopimuskoulutuksen Lapin oppisopimuskeskuksen kautta. Silloin ajatus bloggaamisesta kuitenkin hirvitti. Mielikuva siitä että joku kollega tai yhteistyökumppani lukisi tekstejä oli todella pelottava. Ajatus jäi silti kytemään.

Kirjoittamiskipinän sai lopulliseen roihuun muutaman viikon takainen koulutus, jossa erittäin taitava puhuja ja innostava yrittäjä Pasi Rautio Tuplaamosta kävi kertomassa sähköisen markkinoinnin mahdollisuuksista. Minä ja monet muut Pasin kiertueelle osallistuneet yrittäjät olemme suorastaan säkenöineet illan jälkeen. Olen innostunut uusista ideoista usein ennenkin, mutta tavallisesti into laantuu muutamassa päivässä kun arki vie mennessään. Jostain  syystä tällä kertaa into jatkuu vaikka tapahtumasta on kulunut jo viikkoja. Pää keksii otsikoita ja ideoita on enemmän kuin aikoihin.

Olen kova puhumaan tai oikeastaan ajattelemaan ääneen. Usein puhetuprutteluni passiivisiksi kuuntelijoiksi joutuu työtoverit. Silloin tällöin saan seuraani pahaa aavistamattoman opiskelijan, joka saattaa joutua kuuntelemaan juttujani satojen kilometrien työmatkoilla ympäri Lappia. Tuli mieleen että jos sanottavaa on niin paljon, niin ehkä pystyn saamaan sen myös kirjalliseen muotoon.

Kirjoitan blogissa työstäni apuvälineteknikkona, sairauksista, vammoista ja ongelmista joihin työkavereidemme kanssa etsimme ratkaisuja kuntoutuksen ja apuvälineiden avulla ja  lisäksi kirjoitan yrittämisen ihanuudesta ja kamaluudesta. Myös lähimmät työtoverini fysioterapeutti Sari Juopperi ja jalkaterapeutti Mira Hyötylä ovat innostuneet ajatuksesta, joten heidänkin kirjoituksia pääsette pian lukemaan.

Tästä se lähtee, tervetuloa kyytiin!

Kaisa Repo, apuvälineteknikko AMK

palli